Inhimillisyys teki vaikutuksen

© HFPA
© HFPA

Vuosi 2012 alkaa olla pulkassa. Numeroina se tarkoittaa noin 380 haastattelua, reilua sataa katsottua elokuvaa (tähän ei ole laskettu ulkomaalaisia elokuvia), yli 80 tv-ohjelman seuraamista sekä noin sataa julkaistua juttua ja lukuisia juttumatkoja. Kuluva vuosi on myös ensimmäinen, kun olen ollut mukana äänestämässä Kultainen maapallo -gaalan voittajia. Tulokset selviävät sunnuntaina, 13. tammikuuta eli reilun kahden viikon päästä.

Yksi tämän vuoden kannustavimmista kohtaamisista oli Ben Affleckin tapaaminen Toronton elokuvajuhlilla. Menestyselokuvan Will Hunting – syntynyt neroksi yhdessä Matt Damonin kanssa aikoinaan käsikirjoittanut
mies rypi kymmenisen vuotta sitten pohjamudissa ja oli keltaisen lehdistön riepoteltavana. Hiljalleen hän on koonnut itsensä, perustanut perheen näyttelijä Jennifer Garnerin kanssa ja saanut uransa uuteen nousukierteeseen. Hänen ohjaajan lahjojaan on ylistetty elokuvissa Gone Baby Gone, The Town ja Argo. Jälkimmäinen, poliittinen trilleri, jossa CIA-agentit ja Hollywoodin sisäpiiriläiset yhdistävät taitonsa, jotta saavat pelastettua kuusi diplomaattia Iranista, on ehdolla parhaan draamaelokuvan -kategoriassa Kultainen maapallo -gaalassa.

Kannustavaksi kohtaamisen teki Benin inhimillisyys. Entinen rasavilli on nykyään asiallisen aikuinen, joka osaa nauraa menneisyyden virhearvioinneille lyömättä ketään lyttyyn.
 
”Täytin tänä vuonna 40. Olen ollut naimisissa seitsemän vuotta. Jennifer tukee uraani, eikä minulla olisi ollut ilman hänen tukeaan mahdollisuutta tavoitella unelmiani. Meillä on kolme pientä lasta ja kotimme on välillä kuin tornadon jäljiltä. Silti, kaiken kaaoksen keskellä minusta tuntuu, että olen vihdoin tasapainoinen aikuinen.”